Tour de Saimaa

Elokuussa retkipyöräilimme Saimaalla. Viikon keikka, nuoltiin itärajaa, hinkattiin hiekkateitä, nähtiin petolintuja, leireiltiin upeissa 
maisemissa ja näin.

Ajelin alkajaisiksi, vähän kuin pre-eventtinä, soolona Turusta Päijänteelle kavereiden mökille to-pe. Löysät pois. Lauantaina junailin Lappeenrantaan ja Ylämaalla saatiin porukka kasaan. 

Randohefet Toni, Tuomas, Tyko ja Viltsu, big upz! 

Turku-Päijänne 280km

Saimaan reitti kokonaisuudessaan 
Mulle kertyi tuosta Lappeenranta-Nastola bouttia 500km

Pidetään lätinät lyhkäsinä ja nautitaan maisemista.

Ruostejärvelle ekaksi yöksi, 110km duunipäivän jälkeen.

Kelpoinen leiripaikka ja makee auringonlasku, pussipastat ja pari akuuttia nassuun. Huomisaamu pelotti, päivän agendalla 170km vastaisia tuulia ja sadetta.

Ennusteet piti kutinsa, herätessä sade ropisi teltan kattoon, pääsin onneks jonkun katoksen alle keittämään aamupuurot ja -kaffet. Tien päälle, vastatuulta 5-7m/s. Siinä midiksiä, pannierista game face päälle ja let's do this. Kehittelin sellasen porkkanajärjestelmän, että tänään kahvitauoilla saa vetää aina kaksi pullaa.

Tää oli ehkä rankin päivä, minkä oon viettänyt satulassa. Perillä kuitenkin odotti mm lämmin palju eli kannatti vetää.

Lauantai-illaksi leiripaikkavastaava Viltsu oli merkannut pylpyrän Sydänrannan laavulle. Otin junasta vähän jeesiä, niin oli aikaa pitää randoliekkiä nuotiossa odotellessa etelästä saapuvaa pääjoukkoa.

Mitään asiaa lenkkarit jalassa.

Vainikkalan raja-asema. Taivas oli koko päivän melko räyhäkäs, säästyttiin silti suht kuivina.

Puolet päivästä ajeltiin makeita pikkuteitä aivan rajavyöhykettä myötäillen.

Camp vibeseja lähettiin hakemaan Myllykosken laavulta. 
Kilsoja 104 + taluttelua 300 metriä, tuntui kuin 2km.

Oi kyllä, Viltsu oli tehnyt taas mestarillista työtä ja metsikön uumenista löytyi tonttumaa!

Muut kävivät heti illalla koskessa kylpemässä, paitsi meikä, oli olevinaan vähän vilu ja kaikkee. Maito.

Iltainen arkailu jäi kaivelemaan sen verran, että aamutuimaan uskaltauduin itsekin istahtamaan koskeen.

Salpalinjalla vessatauko venähti, kun löytyi kanttarelleja. Kerättiin pari lippalakillista sieniä, joista väsättiin illallinen, pasta randonara.

Motelli-Ravintola Muikkukukko, Sulkava.

Sometauko ja muikkuja tietty. 

Kilsoja 109. Yö lojuttiin Tykon tuttavien mökkityömaalla. Päästiin naapurin saunaan ja pulahtamaan Saimaassa.

Aamupäivä poljettiin mutkaisia ja mäkisiä hiekkateitä.

Pistohiekan jälkeen oli myös upeita pätkiä Saimaan sylissä.

 

 

Vihreän kullan kulttuuritie, nro 420.

Päivän kilsat 135. Matkoslammen laavulla käpysaunan kautta suohon uimaan. Illalla tortillafestit. Jälkkäriksi Tyko paistoi lettuja.

Koukattiin Repoveden kansallispuiston poikki. Tauolla mm uitiin ja veneiltiin.

Viimeiseksi illaksi ajettiin Artjärvelle Tykon mökille, kilsoja 110. Loppumatka parasta blissiä, upee taivas ja hirvee myötätuuli.

Illalla loppusanat, ritsakilpailu ym. Aamulla ryhmyli, jonka jälkeen jäbät ajoivat vielä Helsinkiin ja meikä Nastolan juna-asemalle.

Miinussarakkeen ainut merkintä on tulehtunut akillesjänne, joka vaivaa vieläkin, neljä viikkoa myöhemmin. Plussapuolelle sit kaikki muu!

Mahtava reissu ja erinomainen porukka!

Kiitos.